Alusta

Alustalla ja sen säädöillä on todella suuri merkitys siihen, kuinka hyvin moottoripyörä on hallittavissa ja minkälaisen ajotuntuman moottoripyörästä saa. Alusta koostuu jousista ja iskunvaimentimista. Jousien tehtävänä on pehmentää / vaimentaa epätasaisuuksista, kiihdytyksistä, jarrutuksista ja kaarteessa aiheutuvista keskipakovoimista tulevia voimia. Iskunvaimentimen tehtävänä on hidastaa jousen liikettä, jolloin jousi ei pääse puristumaan ja palautumaan täydellä voimalla. Tällä tavalla saadaan rengas pysymään tiessä kiinni mahdollisimman hyvin. Jousituksella ja iskunvaimentimilla on siis oikeastaan kaksi tehtävää, saada moottoripyörä etenemään mahdollisimman tasaisesti epätasaisuuksista huolimatta ja estettävä renkaiden irtoaminen tien pinnasta. Alustaa säätämällä voidaan joko parantaa tai heikentää jousituksen toimivuutta. Tosin toiselle huonosti sopivat alustan säädöt voivat olla toiselle olla erittäinkin sopivat, koska eri ihmisten ajotyylit voivat erota paljonkin toisistaan.

Jousitettu ja jousittamaton massa

Moottoripyörän massa voidaan jakaa jousitettuun ja jousittamattomaan massaan. Jousitetulla massalla tarkoitan runkoa, polttoaine säiliötä, moottoria jne. Jousittamattomalla taas tarkoitan renkaita, vanteita ja jarruja jne. Kun ajetaan esimerkiksi töyssyyn, rengas nousee ylöspäin puristaen jousia kasaan, jotka taas pyrkivät nostamaant runkoa. Moottoripyörän oma massa vastustaa nousemista ja nousuliikkeen voimakkuus riippuukin jousten jäykkyydestä ja renkaan, vanteen ja muiden jousittamattomien osien massasta. Eli mitä pienempi jousittamaton massa on suhteessa jousitettuun, sitä paremmin moottoripyörä pystyy vastustamaan renkaan liikkeitä ja pysyy paremmin tiessä kiinni. Renkaan irtoaminen tiestä riippuu siis pitkälti siitä mikä on jousitetun ja jousittamattoman massan suhde. Esimerkiksi MotoGp:ssä on pyritty saamaan jousittamaton massa mahdollisimman alhaiseksi, valmistamalla kalliita hiilikuituisia takahaarukoita ja vanteita. Sarjavalmisteisiin ne ovat kuitenkin ainakin toistaiseksi liian kalliita.

Progressiivisuus

Progressiivisella jousituksella tarkoitetaan sellaista jousitusta, jossa renkaan sisäänjoustoliikkeen aikana jousitus muuttuu koko ajan jäykemmäksi renkaan liikkuman matkan kasvaessa. Tällaisella jousituksella renkaan saa pysymään tien pinnassa mahdollisimman tarkasti ja progressiivisuus estää jousen pohjaanlyönnin sisäänjoustossa, kun ajetaan esimerkiksi suuriin töyssyihin. Teleskooppihaarukassa progressivisuus on yleisesti toteutettu progressiivisella kierrejousella, eli jousen kierre on tiheämpi toisesta päästä. Harvinaisempi tapa on laittaa kaksi lineaarista jousta, joiden jousi jäykkyys on keskenään eri suuri.

Takajousen progressivisuudenkin voi toteuttaa monella tapaa. Voidaan esimerkiksi asentaa lineaarinen jousi-iskunvaimenninelementti kallistettuun kulmaan takahaarukkaan silllä tavalla, että yläpään kiinnityspiste on edempänä kuin takapään kiinnityspiste.Jos jousi-iskunvaimenninelementti  sijaitsee suorassa kulmassa takahaarukkaan nähden on jousen liikematka joustaessa suoraan verrannollinen tekarenkaan liikematkaan. Kallistetussa jousessa taas  renkaan joustolikkeen alussa jousi painuu vain vähän kasaan, mutta renkaan joustoliikkeen kasvaessa jousen ja takahaarukan kulma muuttuu suuremmaksi ja samalla jousen tekemä liike, sekä jäykkyys kasvavat.

Progressiivisuden voisi toteuttaa myös progressivisella jousella tai laittamalla kaksi jousijäykkyydeltään eri suurta jousta. Näitä vaihtoehtoja ei kuitenkaan nykyisissä radalle tarkoitetuissa moottoripyörissä juurikaan käytetä, vaan progressiivisuus toteutetaan eräänlaista muuttuva vipusuhteista mekanismia eli ”linkkua” käyttämällä. Tällaisella rakenteella saadaan jousen progressiivisuus toimimaan juuri suunnittelijoiden haluamalla tavalla. Tämä on myös halvempi toteuttaa, kuin esimerkiksi progressiivisen jousen käyttäminen.

Alustan osat tällä hetkellä

Aikasemmin kerroin, että ostimme Autovahinkokeskukselta vuoden 2004 Suzuki GSX-R 750 kuutioisen moottoripyörän. Suzukin iskunvaimentimet olivat melko laadukkaat, joten päädyimme käyttämään niitä projektissamme. Edessä oli teleskooppihaarukka, jossa sisemmät putket sijaitsivat alempana eli se oli ns. upside-down-etuhaarukka. Upside-down-haarukassa on se etu verratuna ”oikein päin” sijoitettuun haarukkaan, että se on huomattavasti jäykkärakenteisempi. Etuhaarukassa oli myös iskunvaimennuksen sisään- ja ulosjoustoliikkeen vaimennustehon säädöt ja jousten esijännitysten säädöt, mitkä ovat ovat oikeastaan pakolliset jos halutaan saada optimaalisesti radalla toimiva alusta. Takaiskunvaimennin oli myös säädettävissä iskunvaimennuksen ja jousen jäykkyyden osalta.

Suzukista saamamme osat eivät kuitenkaan ole missään nimessä parhaiten soveltuvat projektiimme. Esimerkiksi WP:n tai Öhlinssin iskunvaimentimissa on vielä parempi säädettävyys ja ne ovat myös kevyempiä, mikä taas pienentää jousittamatonta massaa ja sitä kautta parantaa ajettavuutta. Myöhemmin olisikin tarkoitus vaihtaa iskunvaimentimet, taikka oikeastaan heti kun budjetti sen vain sallii.

Seuraavalla kerralla tarkoituksenani olisi kertoa siitä, minkälaisiin alusta ratkaisuihin me olemme projektissa päätyneet.